Etusivulle
Uusin pääkirjoitus
Artikkelit
News in english
Tapahtumia
Yhteystiedot
Kirjakauppa

Tilaukset
Linkit
Lukijoiden mielipiteitä
Hintoja ilmoittelusta
Meille töihin?
Vapaa Sana ottaa vastaan Suomesta Centre for International Mobilityn kautta harjoittelijoita. Monikulttuurinen Toronto ja sen mediakenttä ovat todennäköisesti mielenkiintoinen kokemus. Hakemukset hoitaa CIMO Helsingissä. Lue tästä mitä Vapaa Sana edellyttää.
Muuhun palkkaamiseen VS:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.

Kolumnit
Vapaassa Sanassa julkaistuja toimittajien kolumneja. Keväällä 2009 kolumneja kirjoitti Aku Karjalainen, elokuusta 2009 Vesa Lahtinen.

Toronto uudelle?
Mitä kaupungin perinteinen suomalaiskenttä voi tarjota tulokkaalle? Kaupungin "vanhat suomalaiset" varmasti yllättävät nykysuomalaisen, mutta kokemus voi olla kiinnostavakin.

.


Mikä ihmeen Vapaa Sana?

Vapaa Sana on riippumaton viikkosanomalehti, joka ilmestyy kerran viikossa Torontossa. Lehden nimi periytyy 1930-luvulta.

Nimi johtaa joskus lehteä tuntemattoman pitämään Vapaata Sanaa ns hengellisenä lehtenä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Näillä sivuilla tarjoamme poimintoja sisällöstä, emme koko aineistoa. Vapaa Sana on tilauspohjainen lehti. Vuosikerta maksaa Kanadassa 100 dollaria ja GST-veron, nopeammin kirjepostina 150 dollaria.Tilaukset numeroon 1(416) 321 0808, klo 10-13 Toronton aikaa arkisin.

Yhtiömme

Kustannusyhtiö Vapaa Sana Press julkaisee viikkosanomalehtiä Vapaa Sana (Toronto) ja Canadan Sanomat (Thunder Bay). Yhtiön internetsivustot ovat www.vapaasana.com, www.canadansanomat.com ja www.finnishcanadian.com.

Yhtiön omistajapohja käsittää toistakymmentätuhatta kanadansuomalaista.

Kyselyjen johdosta ilmoitamme, että internetosoite vapaasana.net ei liity tämän kustannusyhtiön toimintaan.

Historiamme

Kesällä 2008 ilmestyi Lauri Toiviasen kirja Vapaan Sanan vaiheista. Tämän linkin takana voitte lukea myös VS:n 75-vuotisjuhlanumeron reportaaseja ja haastatteluja.


 



 

University of Toronton suomen opetuksella arvokas 20-vuotisjuhla



28 lokakuuta 2009 säilyy University of Toronton Hart Housen Great Hallin täyttäneiden suomalaisten ja kanadalaisten mielissä yhtenä suomalaisen Kanadan suurista illoista. Yliopiston Finnish Studies –ohjelman 20-vuotisjuhla ja vahdinvaihto professori Börje Vähämäeltä professori Pia Päiviölle oli samalla yhteisen onnistumisen juhla niille sadoille kanadansuomalaisille, jotka olivat osallistuneet suomen kielen opetuksen turvaamiseen omalla harrastuksellaan. Monet heistä ovat myös entisiä opiskelijoita.


Yleisö edusti laajapohjaisesti nykyistä Kanadan suomalaisuutta. Jälleen oli todettava, että Finnish Studies ja sitä lähellä oleva ystäväpiiri on harvoja koko suomalaisen kentän yhdistäjiä.
Finnish Studies alkoi Suomen valtion tahtotilasta edistää suomen opetusta Pohjois-Amerikassa. Ohjelman käynnistymiseen ja sen sijoittumiseen Torontoon vaikutti vat keskeisesti Varpu Lindström Yorkin Yliopistosta ja silloinen Suomen suurlähettiläs Jaakko Blomberg. Börje Vähämäki tuli professorin tehtävään Minnesotasta. Vähämäen ja Lindströmin avioliitto loi sitten Torontoon suomalaisuuden vaikutuskeskuksen, jonka puitteet ulottuivat paljon akateemista maailmaa pidemmälle. Suurlähettiläs Risto Piipponen kohdisti viestinsä molemmille. – Teidän panoksenne kantaa hyötyä tuleville sukupolville.
Illan musiikkiohjelmassa suomalainen Kanada nousi parhaimmilleen. Kuoro Vox Finlandiae maestro Paul Hietalan johdolla, ja riveissään myös Börje Vähämäki, lauloi suomalaista kamari- ja kansanmusiikkia. Kuoro esiintyi tavallista suurempana, mukana oli myös muualle muuttaneita, jotka olivat palanneet kuoroon täksi illaksi. Kolme eturivin suomalaistaustaista solistia Carla Huhtanen, Karen Davidson ja Cindy Koistinen lauloivat pääasiassa suomalaisia säveliä, useimmat numerot säesti suomalaisten juhlien "hovipianisti" Heidi Saario. Hanuritaiteilija Hannu Lambert heläytti saliin Kesäillan valssin ja Säkkijärven polkan. Ilta huipentui kuoron ja Cindy Koistisen yhdessä esittämään Finlandiaan. Heidi Saario säesti pianolla.
Yliopiston Slavic Languages and Literatures –osaston johtaja professori Christina Kramer kiitti University of Toronton puolesta. Vähämäki on monille hyvä ystävä, mutta vain harvoilla on mahdollisuus pitää häntä kollegana, sanoi Kramer. Hän luonnehti Toronton Finnish Studies –ohjelmaa ”yhdeksi Pohjois-Amerikan eturivin suomen ohjelmaksi”.
Entisten opiskelijoiden yhdistys oli koonnut muisteluja. Niitä esittivät Susan Vickberg-Friend ja Ron Walenius.
Illan juontaja oli majuri Allan Best. Hän on toinen Varpu Lindströmin pojista edellisestä avioliitosta. Allan Best esitti illan yksityisimmät luonnehdinnat Börje Vähämäestä ihmisenä, ja myös isäpuolena, suomen kielen hauskojen merkitysten pohdinnasta saunan lauteilla siihenkin, kuinka isäpuolen tehtäväksi oli langennut vastuullisen elämän selvittäminen kasvuikäiselle Allanille. Suurten ajattelijoiden historiasta löytyneen teeman ”ajattelen, olen siis olemassa” jatkoksi oli löytynyt tosiasia, että joku voi olla olemassa, kun joku toinen ei tullut ajatelleeksi. Bestin juonnot tarjosivat joitakin illan hauskimmista hetkistä.
Best kuvasi ihaillen Vähämäen johdonmukaisuutta ja rehellisyyttä, sekä tukea ja läsnäoloa vaimolleen tämän terveyden yllättäen horjuttua tänä vuonna.
Juhlan henkilökohtainen sävy korostui edelleen Börje Vähämäen puheessa. Vähämäki loi aluksi katsauksen Finnish Studiesin akateemisiin puitteisiin ja esitti asiaankuuluvat kiitokset University of Torontossa myötävaikuttaneille.
Sitten Vähämäki palasi hankkeen alkuun. Canadian Friends of Finland –yhdistys teki perustyön ja suunnitelmasta tehtiin ennakkotutkimus. Varpu Lindström ja suurlähettiläs Blomberg neuvottelivat University of Toronton kanssa. – Minulle Minnesotassa Varpu oli silloin vain nimi tieteellisten teosten luetteloissa, ja tietenkin jo ansioitunut alallaan, kuvalisi Vähämäki. – But I was soon to know her, and love her..
Vähämäki piti pienen tauon ja sanoi haluavansa omistaa illan ennen kaikkea Varpu Lindströmille.
Seurasivat illan pisimmät suosionosoitukset, yleisö nousi seisomaan ja suosionosoitukset jatkuivat.JN



Illan pisimmät ja voimakkaimmat suosionosoitukset sai Varpu Lindström. Börje Vähämäki kertoi kuulijoille Varpu Lindströmin panoksesta alkuselvityksissä ja neuvotteluissa University of Toronton kanssa.


Börje Vähämäki ja Varpu Linström kuuntelevat Suomen suurlähettilään Risto Piipposen puhetta.

Suurlähettiläs Risto Piipponen korosti Vähämäen ja Lindströmin yhteistä panosta. - Työnne hyödyttää monia tulevia sukupolvia, sanoi Piipponen.

Sibeliuksen Finlandian esitti pianisti Heidi Saario, kuoro-osissa soprano Cindy Koistinen ja torontolainen suomalainen kuoro Vox Finlandiae, johtajana Paul Hietala.

Illan juontaja Allan Best.